Finland
Huonoa betonia – kuka vastaa ja kuka maksaa?

Huonoa betonia – kuka vastaa ja kuka maksaa?

Betonissa on viime aikoina havaittu paljon ongelmia. Havaittujen lujuusongelmien juurisyytä ei yksimielisesti tiedetä. Onko kyse tuotteen tai työmenetelmien virheellisyydestä vai jostain aivan muusta? Kuka vastaa ja varsinkin, kuka maksaa?

Vakuutukset nähdään usein riskienhallinnan ratkaisuina. Ne ovat hyviä työkaluja, mutta eivät välttämättä aina tarjoa täydellistä turvaa. Betoniongelma on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa osapuolten olisi syytä yhdessä pyrkiä kestäviin riskienhallinnan ratkaisuihin.

Rakennusprojektit pitävät sisällään useita eri toimijoita. Osapuolten vastuut ongelmatilanteissa eivät ole aina täysin yksiselitteisiä. Mikä on valmistajan, pääurakoitsijan ja rakennuttajan vastuu betonin lujuusongelmista?

Mistä betonin valmistaja vastaa?

Kauppasopimuksessa voidaan sopia betonin valmistajan vastuusta betonista ja sen aiheuttamista välittömistä ja välillisistä vahingoista. Jos sopimuksessa ei ole sovittu mitään, sovelletaan Suomen Kauppalakia. Tällöin vastuu betonista, ja sen aiheuttamista välittömistä vahingoista on rajoittamaton. Välilliset vahingot on korvattava vain silloin, kun valmistaja on ollut huolimaton.

Käytännössä valmistaja voi rajoittaa vastuutaan sopimuksessa esimerkiksi seuraavalla tavalla:

”Myyjän vastuu
Myyjän vastuu kiviaineksen toimitukseen perustuvista vaatimuksista rajautuu aina vaatimuksen kohteena olevan toimituksen arvoon. Myyjä ei vastaa mistään välillisistä vahingoista.”

Kun betonin valmistaja joutuu vahingonkorvausvastuuseen toimintansa tai betonin aiheuttamista henkilö- tai esinevahingoista, kattaa hänen vastuuvakuutuksensa nämä vahingot. Vakuutus ei korvaa itse myytyä tuotetta, eli betonia. Jos betonissa oleva virhe havaitaan ennen kuin rakennustyöt aloitetaan, ei vastuuvakuutuksesta korvattavaa vahinkoa ehdi syntyä. Jos virhe havaitaan myöhemmin, esimerkiksi sillan jo valmistuttua, katsotaan vahingonkorvausvastuun määrittämisessä kauppasopimusta. Jos sopimuksen vahingonkorvausvastuuta on rajoitettu tehokkaasti, vakuutuskorvaus seuraa sopimuksessa määriteltyä tasoa. Esimerkiksi yllä olevassa esimerkkitapauksessa vahingonkorvausvastuu ja sitä kautta vakuutuksesta tuleva korvaus jäisivät todelliseen vahingon määrään verrattuna aika pieneksi.

Pääurakoitsijan riski ja vakuutus

Omaisuusvakuutus

Rakennusaikana riski rakennettavan kohteen vahingoittumisesta on yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) mukaan rakentajalla. Vaikka riski siirtyykin kohteen luovutuksessa rakennuttajalle, vastaa rakentaja takuuaikana siitä, että hänen suorituksensa on sopimuksenmukainen. Takuuajan pituus on kaksi vuotta, ellei urakkasopimuksessa ole muuta sovittu. Nämä riskit ovat tavallisesti vakuutettu rakennusaikaisella omaisuusvakuutuksella, eli Rakennus- ja asennustyövakuutuksella ja siihen liittyvällä takuuajan vakuutusturvalla.

Viallisen rakennusaineen (betonin) aiheuttama vahinko on yleensä suljettu Rakennus- ja asennustyövakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Isoimmissa projekteissa käytetään kuitenkin yleisesti kansainvälisiä CAR/EAR-, vakuutusehtoja, joihin on saatavissa turvaa laajentavia vakuutusehtoja. Laajin markkinoilla tunnettu CAR-vakuutusten laajennusehto on Lontoon markkinoiden LEG3. Se kattaa rakennusaikana sellaiset vahingot, joita viallinen betoni aiheuttaa muulle omaisuudelle. Sellaisen vahingon yhteydessä se kattaa myös viallisen betonin purku- ja uudelleenrakentamiskustannukset. Pelkästään huonon betonin aiheuttama viallinen valu ei vielä tarkoita muulle omaisuudelle aiheutunutta vahinkoa.

Vastuuvakuutus

Vastuuvakuutuksesta ei viallisen betonin tilanteissa ole apua. Ennen kohteen luovutusta viallisen betonin aiheuttama vahinko aiheutuu rakentajalle itselleen. Koska kyse ei ole vastuuvakuutuksen kattamasta, toiselle aiheutuneesta vahingosta, se jää rakentajalle itselleen maksettavaksi. Luovutuksen jälkeenkään viallista rakennelmaa ei korvata vastuuvakuutuksesta, sillä vastuuvakuutus ei kata itse luovutettua rakennelmaa.

Rakennuttajan riski ja vakuutus

Kun kohde luovutetaan, siirtyy sen omistusoikeus ja riski rakennuttajalle. Takuusitoumuksen kautta rakentaja kuitenkin vastaa normaalisti kahden vuoden ajan rakennusvirheiden kohteelle aiheuttamista omaisuusvahingoista. Tämänkin jälkeen rakentaja vastaa edelleen törkeän huolimattomasti aiheuttamistaan vahingoista.

Koska rakennusvirheiden kohteelle aiheuttamat omaisuusvahingot on vakuutettu Rakennus- ja asennustyövakuutukseen liittyvällä takuuajan vakuutusturvalla, on rakennuttajan oma omaisuusvakuutus kahden ensimmäisen vuoden ajan toissijainen rakentajan takuusitoumukseen nähden. Muiden omaisuusvahinkojen osalta se on ensisijainen.

Omaisuusvakuutus ei normaalisti kata viallisen betonin (materiaalivirheen) aiheuttamaa vahinkoa, mutta aivan samoin kuin laajoja CAR/EAR vakuutusturvia, on markkinoilla myös laajoja omaisuusvakuutusturvia, jotka kattavat sellaiset vahingot, joita viallinen betoni aiheuttaa muulle omaisuudelle.

Rakennusprojektit ovat usein monimutkaisia prosesseja ja sisältävät paljon ennalta arvaamattomia riskejä. Projektin huolellinen vakuuttaminen on tärkeä osa yrityksen riskienhallintaa ja auttaa hallitsemaan mahdollisten vahinkojen seurauksia. Jos kaipaat apua rakennusprojektin vakuuttamiseen liittyen, ota yhteyttä asiantuntijoihimme.

Yhteystiedot